Uusi ja anonyymimpi blogi. Mikäli luet tätä kutsuttuna, ethän käytä kommentoidessasi minun tai läheisieni nimiä, asuinpaikkoja tai muita henkilöllisyyteeni viittaavia juttuja- haluan kirjoittaa ajatukseni mahdollisimman sensuroimattomina, ja siksi anonyymisti. Muutenkin henkilökohtaisen kanssakäymisen toivon siirtyvän kommenttiboksin puolelta kahviloihin tai edes puhelinkeskusteluihin. Nykynainen tapaa ystäviään harmillisen harvoin.
Jos eksyit tähän blogiin sattumalta, kerron hieman itsestäni-
Täällä kirjoittelee 25 vuoden kieppeillä oleva nainen (huh, kai se on jo kutsuttava itseään naiseksi tytön sijaan) jonka perheeseen kuuluu avomies, koira ja paras ystävä kahden lapsensa kanssa. Arkeni ja sydämeni täyttyy paljolti heistä, mutta sen ohella käyn töissä ja aikuislukiossa haaveilemassa poliisin ammatista.
Pyrin bloggailemaan enimmäkseen ajatusvirtaa ja mielenmaisemaa, mutta turhamaisuus nostaa varmasti aika-ajoin rumaa päätään ja kertoo teille kampaamokäynneistä tai maailman ihanimmasta nahkalaukusta- pyrin kuitenkin kirjoittelemaan vain asioista jotka omistan, ja jätän haavekollaasit yms oman aihepiirini ulkopuolelle. Yritän myös pitää - ehkä helmi- tai huhtikuussa- not buying it - kuukauden, jolloin en ostaisi MITÄÄN, siis edes wc paperia tai ruokaa, mutta sitä ennen täytyy tehdä hieman taustatyötä, joten vielä en lupaa ajankohdista mitään.
Päivän ajatus: ahdistuin blogeja selatessani siitä, miten älyttömiä joululahjoja ihmiset ovat toisiltaan saaneet. Aikuisten oikeesti: Louboutinit joululahjaksi? Köh köh.
