"Tiedätkös, mä painoin ennen 130kg."
Ahaa. No, omat lukemat ei onneksi ole lähelläkään tuota suoritusta, mutta silti, tuli vähän nihkee olo- ihan muako tässä katsellessasi keksit moista ryhtyä muistelemaan? Kyseessä ei siis ollut mikään erityisen läheinen työkaveri, vaan sellanen "vaihdetaan pari sanaa kohdatessa" - kollega.
Miellän itseni yhä, ylipainoisena ja tummahiuksisenakin, hoikaksi blondiksi. Sellainenhan olin elämäni ensimmäiset 20 vuotta, joten olen perustanut ulkoisen minäkuvani pitkälti näiden kahden ominaisuuden varaan. Siksi uusien, puolen vuoden sisään työn kautta tavattujen ihmisten kommentit facebook kuvistani ("Siis oletko sä oikeesti siinä kuvassa sun veljen kanssa? Mä en voi uskoa!") tuntuvat järkyttäviltä- nämä ihmiset todella tuntevat minut vain lihavana.
Isän 50 vuotissyntymäpäiville meno ahdisti, sillä pelkäsin muiden suhtautumista kiloihini. Samasta syystä tulevan kummipoikani ristiäiset ja ystäväni kesähäät aiheuttavat muitakin, kuin onnellisia tuntemuksia.
Päivän ajatus: I've been on a diet for two weeks and all I've lost is fourteen days.
