It's a Wonderful Life

Vietin vuoden ensimmäisen vapaapäivän arvokkaalla tavalla: ensin nukuin kello neljään ja sen jälkeen suhasin laina-autolla mummini luokse viettämään elokuvailtaa. Kävin makuunista hakemassa huonohkon komedian jonka pelasti vain iki-ihana Julia Roberts, ja sen katsottuamme mummi kaivoi kätköistään Frank Capran "It's a Wonderful Life" -elokuvan, jota tuijotin seuraavan kaksituntisen lumoutuneena. Sanalla sanoen, ihana. Wikipedian mukaan Yle on esittänyt kyseisen elokuvan joka joulu vuodesta 1992 lähtien, mutta koska itselläni joulunaikaan ei sitten lapsuuden aamupiirrettyjen ole kuulunut television katselu, olin jäänyt täysin paitsi tästä ihanasta elämyksestä.

Ihmeellisen elämän ihmeellinen perusajatus, "minkälainen maailma olisi, jos sinua ei olisi ollut olemassa", on toki paljon kopioitu ja käsitelty aihe, mutta ymmärrän plagioinnin täysin- vietin automatkan kotiin pohtien omien rakkaideni elämää ilman minkäänlaista ajatusta minun olemassaolostani. Aika rankka aihe, vaikka yritinkin lähestyä sitä kepeästi. Suosittelen lämpimästi. Sekä elokuvaa, että pohdintaa.

"Strange, isn't it? Each man's life touches so many other lives. When he isn't around he leaves an awful hole, doesn't he" - Clarence 


Päivän ajatus: olen melko varma, että useiden entisten poikaystävieni itsetunto olisi huomattavasti matalampi ilman minun olemassaoloani. Muistakaa kehua toisianne!

PSST. kuvien tekijänoikeuksista ei mitään tietoa, napattu googlen kuvahaun kautta jonkun toisen blogista.